[pp.finland] Ajatuksia vuodelle 2009 ja erityisesti tammikuulle

Jussi Valonen jsvalo at utu.fi
Sun Dec 28 16:11:54 CET 2008


Tää allaoleva teksti kannatta lukea ajan kanssa: innostuin kirjoittamaan hiukan enemmän enkä enää rupea referoimaan. Mutta jos ei tule luettua, niin hyvää tulevaa vuotta 2009 ja intoa puoluetyöhön jatkossakin. 



Vuosi 2008 lähenee loppuaan ja puolet on kasassa tarvittavista kannattajakorteista. Syyskuussa kun aloitimme keräyskorttikampanjaa, moni optimisti (näin jälkiviisaasti sanottuna) elätteli ajatusta että korttienkeräys olisi ohi kolmessa viikossa ja useampi uskoi maksimissaan kolmeen kuukauteen. Kun puolet urakasta on jäljellä ja eurovaaleihin pääsyn kannalta niukka kuukauden palautusaika, mietin olenko optimisti. 

Onnistuisiko kuukaudessa päästä puoleen siitä mitä jotkut uskoivat tapahtuvan muutamassa viikossa? Onko jotain muuttunut, voiko jotain muuttua jotta pääsemme nopeasti puoluerekisteriin? Ehkäpä, jotain on saattanut tapahtua salaa, huomaamattamme.

Toukokuussa, perustuskokouksessa Tampereella meitä oli noin 50 henkeä jotka liittyivät jäseneksi. Vuoden loppua kohti kulkiessamme huomaamme että hyväksyttyjä jäseniä on vähän alle 900 ja luku lienee hieman ylikin jos mukaan lasketaan hyväksyntää odottavat. Ruotsissa on saatu sadoittain jäseniä DreamHack-tapahtumasta ( http://rickfalkvinge.se/2008/11/29/piratpartiet-504-fra-0/ ) sekä jäseneksikannustamispäivästä ( http://rickfalkvinge.se/2008/12/09/8-december-600-nya-pirater/ ). Olemme toiminnan kannalta pari vuotta jäljessä Ruotsin puoluetta, mutta jäsenmäärämme (suhteellinen) kasvu on mielestäni samalla tasolla. Meillä on vielä sekin haittanamme, etteivät ihmiset tiedä Piraattipuolue ry:n olemassaolosta. Muutama viikko sitten sai kuulla ihan kasvokkain "Ai te ette olekaan mikään vitsi!".

Jossain vaiheessa odotin itsekin pientä eksponentiaalisen kasvun kaltaista piikkiä korttien keräämisessä. Tämän ajatuksen takana oli että saisimme kerättyä korttien kerääjiä: nämä taas levittäisivät sanaa ja saisimme lisää kerääjiä sanan levitessä. Ajatus teoriassa hieno, käytännön esteet iskivät ajatuksen tielle. Se vähä mitä olen oppinut kerääjien keräämisestä on seuraava: kerääjä on yleensä kiinnostunut puolueen toiminnasta yleisemminkin ja kannattaa tiedottaa ja kannustaa häntä mukaan paikallistoimintaan. Toisin sanoen, kerääjä on nyt tai tulevaisuudessa puolueen jäsen ja häntä kannattaa kohdella siten vaikkei näin olisikaan. Tai sitten poikkeustapauksissa ovat jonkun puolueaktiivin hyviä kavereita, jolloin tiedotus ei ole välttämätöntä. 

Tietyssä mielessä 5 000 kannattajakorttia kuukaudessa oli realistinen: ajattelutavan "jokainen jäsen kerää vähintään 6 kannattajakorttia" mukaan korttitavoite olisi saavutettu pian. Elämme nyt tilanteessa jossa olemme huomanneet ettei jokaisen jäsenen voi odottaa keräävän kortteja. Ehdotan nyt seuraavaa tavoitetta: "jokainen kerääjä kerää tästä päivästä eteenpäin vähintään 40 korttia, tavoiteajan ollessa 'kortit perille ennen kuukauden loppua' ". Otan tuon joka tapauksessa omaksi keräystavoitteekseni, mutta jos myös 59 muuta henkilö pystyy tuohon, saamme puuttuvia kortteja 2400 kokoon, ehkä jopa 2500. Eurovaalioikeus riippuu mielestäni tästä.

Vaikka tavoitteen asettaisi itselle alemmaksikin ja allekirjoita.fi:n kautta tilatuista saataisiin alle tarvittava määrä takaisin tammikuun aikana, näen että puuttuvat kortit on joka tapauksessa parempi kerätä lähiaikoina. Eurovaaliehdokkaiden kampanjoinnin ollessa kuumimmillaan korttien kerääminen tulee olemaan hankalaa: huonoimmat kannattajienkeräysviikot tähän mennessä olivat kunnallisvaaleja edeltäneet viikot. 

Tässä vaiheessa tarvitsemme palavaa sydäntä kylmää päätä enemmän: niin harva tietää vielä asiastamme ja toisaalta me tiedämme ja haemme oikeudenmukaisemman yhteiskunnan edellytyksiä suunnista jonne eivät vanhat puolueet eksy. Viestiä olemassaolostamme on levitettävä: Australian Piraattipuolueen tuntemattomuus lienee yksi osasyy siihen miksi 'The Australian Sex Party' perustettiin. Toisaalta, mahdollisuus saada uusia aktiiveja mukaan toimintaan on myös omista toimista kiinni: täällä Turussa kokoonnuttiin kahden-neljän voimin melkein puoli vuotta enen kuin homma alkoi näyttää hyvin toimivalta. Sitkeys palkittiin, ensin forum-tiedotuksen kautta ja myöhemmin muilla tavoin (paperimainokset jne.) mukaan saatiin fiksuja ihmisiä. 

Jokainen paikallistoiminnasta kiinnostunut on varmaan pohtinut miten saisi omalle paikkakunnalle pp-toimintaa. Suosittelen että pohdinnan sijaan ryhdytte toimiin: toimeen tarttumalla lakkaa murehtimasta varsinkin jossittelun osalta ja ei sitten tarvitse enää pohtia jos tietää. Hyviä neuvoja saa varmaan jos kysyy, mutta niin kuin aikaisemmin mainitsin, 'enemmän palavaa sydäntä'. Jokainen tarttukoon toimeen niin pian kuin pystyy ja parhaaksi katsomallaan tavalla, piraattipuolue ei ole kuitenkaan hierarkia-keskusjohto-kellokoneisto-organisaatio. Kannattajakortteja kerätessäkin on varaa mokailla (mutta mieluummin sitten oman kokemattomuuden vuoksi) kun kortteja tarvitaan kuitenkin vain 5 000 eikä 500 000.

Tavallaan on ihan oikein että 5 000 korttia pitää kerätä. Ei se puolueen perustaminen liian helppoakaan saa olla ja puoluetta pitää olla perustamassa tarpeeksi monta ihmistä. Jos perustaminen tapahtuu liian vähällä väellä niin miten ihmeessä voisi puolue onnistua perustamisen jälkeisissä tavoitteissakaan? 

Mutta se kannattajakorteista ja järjestäytymisestä paikallisesti: seuraavassa ajatuksiani mitä sitten kun kannattaja kortit on kerätty ja vuotena on 2009. 

Puolueen tuntemattomuus voidaan katsoa haitaksi, mutta on siitä etuakin. "Varkaiden puoluettako tässä ollaan perustamassa?"- tyyppiset lumiukkojournalismin helmet eivät varsinaisesti herätä kenenkään mielenkiintoa suuntaan jos toiseenkaan, ja onkin parempi lähestyä suoraan kannattajia ja potentiaalisia jäseniä heidän elämänsä maisemassa, olipa kyse esim. oppilaitoksista, kuppiloista tai työpaikoista. Konkreettinen läsnäolo karkoittaa epäilykset ja meidän on oltava määrätietoisia tämän asian kanssa. Jos luotamme näkyvyyden saamisessa vain mediaan, voimme mielestäni lopettaa korttien keräämisen tähän: media voi parhaimmillaan edistää asiaamme meidän hyväksi, muttei koskaan meidän puolestamme.

Marginaalikulttuureista on myös hyvä ottaa tukea, ja ne puolueen jäsenet jotka ovat keskustelleet esim. animekulttuurin tekijänoikeuskysymyksistä ovat tehneet esimerkillistä työtä. Historiantunnilla ainakin minulle väitettiin Neuvostoliiton moninkertaisten miehistö- ja materiaalitappioiden johtuneen talvisodassa osittain siitä että neuvostojoukot eivät juuri poikenneet teiltä muualle edetessään ja olivat näin helppoja väijyttäviä. En pysty kuvittelemaan lähitulevaisuudessa tilannetta jossa esim. SDP olisi julkisesti kiinnostunut animekulttuurin tekijänoikeusongelmista, joten lisää tällaisia kysymyksiä vuodelle 2009 ja siitä eteenpäin. On sitten enemmän valtteja kun aletaan nousta ulos poliittisesta marginaalista.  

Lopuksi sanoja ja lyhenteitä, joilla piraattipuolue tulee mielestäni menestymään tulevaisuudessakin: DIY, crowdsourcing, verkostoituminen, jakaminen

Hyvää tulevaa vuotta 2009!


More information about the pp.finland.general mailing list